perjantai 11. tammikuuta 2013

Odottavan aika on pitkä

Odotusta...

Odotan että kasvattaja laittaisi kuvia koiranpennuista
Odotan että pääsisimme kahden viikon päästä katsomaan pentuja
Odotan että tilaamamme häkki ja ruoat saapuisivat postissa
Odotan että seuraavat neljä viikkoa menisivät nopeasti ja pentu olisi kotona
Odotan että pääsisin eläinkauppaa ostamaan loput tavarat

Vaikka tässä on odotettu jo puolitoista vuotta, niin osaapa viimeiset viikot ottaa koville! Joka päivä käyn katsomassa sähköpostin pariin otteeseen, että joko niitä kuvia olisi (ei vielä ole tullut). Nyt vielä kun olen ollut viikon sairaana ja kotona niin ei tunnu tämä aika oikein kuluvan millään.

Äitini koira on tämän kuukauden meillä hoidossa ja lähtee sitten kuun vaiheessa ennen pennun tuloa. Olen tässä miettinyt kovasti että miten saisi tuon remmiräyhäämisen Minniltä pois. Olen lukenut koirakuiskaajan pentukirjaa (älkää kuristako minua. En allekirjoita todellakaan hänen kaikki menetelmiä mutta pohjimmaisena ajatus hänellä on hyvä). Positiivinen ja rauhallinen energia. Sitä meille ei todellakaan ole Minnin kanssa lenkeillä. Minä olen jännittynyt ja Minni käy ylikierroksilla. Ajattelin että voisimme kokeilla muutamaa kikkaa ja katsoa miten ne sujuvat:
- Koira menee ovesta ulos ja sisään vasta kun on rauhoittunut ja aina ihmisen jälkeen
- Koira kulkee kolmasosan lenkistä vierellä ja luvan kanssa kolmasosan vapaasti ja sitten taas lopun kolmasosaa vierellä
- Nameja mukaan lenkeille ja yritetään ohittaa koirat niin että Minni istuu ja pitää minuu kontaktin

Tulevan pennun kasvattaja pitää pentukurssia ja sanoi että Minni voisi tulla mukaan. Voi kuulemma luvata, että Minnin remmiräyhääminen saadaan pois. Olen melko skeptinen mutta aina voi yrittää!

Mutta täytyy nyt mennä vielä katsomaan se sähköposti =)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti