Paavo

Olen ihan unohtanut laitella tänne "Paavon" 4 viikkoset kuvat. Korjataan asia.

Tämä harmaa blue merle olisi ollut myös meille tarjolla, mutta Paavossa olemme pysyneet koska hän vain teki meihin lähtemättömän vaikutuksen.

Aikalailla alkaa kaikki olemaan kohta valmista pennun tuloon. Ruokakuppi puuttuu =) Mutta onhan meille noita astioita ettei joudu lattialta syömään. Ainoa mikä harmittaa kovasti on, että melkein kaikki työvuoroni ovat iltoja. Mutta eipä sille minkää voi.

Tänään olemme menossa katsomaan 6 viikkoista Paavoa. Ensi viikon lauantaina eli 9.2 Paavo tuleekin sitten meille kotiin =)

Tälläiset pikaterveiset täältä =)

Odottavan aika on pitkä

Odotusta...

Odotan että kasvattaja laittaisi kuvia koiranpennuista
Odotan että pääsisimme kahden viikon päästä katsomaan pentuja
Odotan että tilaamamme häkki ja ruoat saapuisivat postissa
Odotan että seuraavat neljä viikkoa menisivät nopeasti ja pentu olisi kotona
Odotan että pääsisin eläinkauppaa ostamaan loput tavarat

Vaikka tässä on odotettu jo puolitoista vuotta, niin osaapa viimeiset viikot ottaa koville! Joka päivä käyn katsomassa sähköpostin pariin otteeseen, että joko niitä kuvia olisi (ei vielä ole tullut). Nyt vielä kun olen ollut viikon sairaana ja kotona niin ei tunnu tämä aika oikein kuluvan millään.

Äitini koira on tämän kuukauden meillä hoidossa ja lähtee sitten kuun vaiheessa ennen pennun tuloa. Olen tässä miettinyt kovasti että miten saisi tuon remmiräyhäämisen Minniltä pois. Olen lukenut koirakuiskaajan pentukirjaa (älkää kuristako minua. En allekirjoita todellakaan hänen kaikki menetelmiä mutta pohjimmaisena ajatus hänellä on hyvä). Positiivinen ja rauhallinen energia. Sitä meille ei todellakaan ole Minnin kanssa lenkeillä. Minä olen jännittynyt ja Minni käy ylikierroksilla. Ajattelin että voisimme kokeilla muutamaa kikkaa ja katsoa miten ne sujuvat:
- Koira menee ovesta ulos ja sisään vasta kun on rauhoittunut ja aina ihmisen jälkeen
- Koira kulkee kolmasosan lenkistä vierellä ja luvan kanssa kolmasosan vapaasti ja sitten taas lopun kolmasosaa vierellä
- Nameja mukaan lenkeille ja yritetään ohittaa koirat niin että Minni istuu ja pitää minuu kontaktin

Tulevan pennun kasvattaja pitää pentukurssia ja sanoi että Minni voisi tulla mukaan. Voi kuulemma luvata, että Minnin remmiräyhääminen saadaan pois. Olen melko skeptinen mutta aina voi yrittää!

Mutta täytyy nyt mennä vielä katsomaan se sähköposti =)

Pentu uutisia!

Mennyt muutama kuukausi siitä, kun tuli kirjoiteltua tänne ja voin sanoa että onpa monta asiaa kerennyt tapahtumaan! Mistäs sitä alottaisi??

RÖLLI: Röllin sairastelut jatkuivat pitkin syksyä. Röllin virtsarakko jouduttumaan jopa aukaisemaan ja katsomaan mikä siellä on. Onneksi ei ollut kasvainta vaan todella paha virtsatietulehdus, kiviä ym. moskaa. Rölli oli monta kuukautta yhteen soittoon antibiooteilla ja vatsansuojalääkkeellä ja ph-tasopainottaja lääkkeitä. Mutta nyt ollaan oltu jo yli kuukausi ilman lääkkeitä ja toistaiseksi näyttää hyvältä. Rahan määrää mitä kissaan on mennyt ei voi kamalasti edes miettiä. Lopetimme laskemisen kahdessa tuhannessa eurossa. Pieni kuva vielä Röllin joululevosta

LUNA: Luna on ollut aivan oma hyperaktiivinen itsensä.

TUHKIS: hamsteri lähti muille maille paremmille marraskuussa.

MINNI: Minni on nyt toko tauolla. Keväällä taas jatketaan. Minnilläkin oli virtsatietulehdus joka nyt on hoidettu.

IHMISET: menimme kihloihin ja häät suunnitelmissa 02/2014, joten häävalmistelut ovat myös käynnissä.

Sitten meillä on odottavia uutisia. Olemme varanneet koiranpennun. Tänään maksoin varausmaksun. Kaikki on tapahtunut niin nopeasti. Olimme siis viimeiksi miettimässä rotua. Päädyimme että haluamme welsh cori pembroken. Aloimme etsimään kasvattajia. Löydimme yhden joka myös kasvatti welsh corgi cardicaneja. Kävimme syksyllä tutustumassa kasvattajaan ja tämän koiriin. Juttelimme pitkään Minnistä ja mitä toivoisimme koiralta. Kasvattaja alkoi kyselemään että olemmeko miettineet cardia. Tähän olimme että ei sitten alkuunkaa. Ystävillämme on cardi joka on ISO ja melko vaativa ja jos saa sanoa niin jopa hirveä.

Kasvattaja oli hyvin yllättynyt tästä ja itseasiassa tiesikin ystävämme ja koiran. Juttelimme pitkään millaisia cardit normaalisti ovat ja saimme tavata kasvattajan cardeja. Kasvattaja myös kyseenalaisti meidän halumme ottaa Minnin kaveriksi narttu koiraa. Joten kun lähdimme kasvattajan luota, oli päämme täynnä ajatuksia ja ihmetystä.

Tämän jälkeen Röllin sairastelut pahenivat ja äitini koira oli meillä hoidossa toista kuukautta. Päätimme haudata pentuhaaveet. Ilmoitimme kasvattajalle että vuonna 2012 emme koiranpentua voi ottaa. Olin jo hieman asennoitunut ettei meille nyt tule toista koiraa.

Joulukuun puolessa välin tuli kasvattajalta ilmoitus, että heille on syntynyt 8 cardi vauvaa (3 urosta ja 5 narttua)  ja että haluaisimmeko tulla tammikuussa näihin tutustumaan. Sovimme miehen kanssa, että menemme katsomaan koiranpentuja ilman paineita ja hieman vielä tutustumaan cardeihin. Paikalla oli myös kasvattajan 4kk ikäinen Chilipentu (aivan ihana!!!) ja sitten emä ja nämä pennut. Emä oli mustavalkoinen ja oikein mukavan rauhallisen oloinen.

Kasvattaja sitten nosti yhden urospennuista syliin ja sanoi että tätä oli meille ajatellut (muut kaksi urosta on menossa sijoitukseen). No voitte arvata kuinka koiranpentu sulatti sydämeni. Pennuilla oli ikää 2½vk:a, joten ei luonteista voi sanoa paljoa. Kasvattaja osasi sanoa sen verran että meidän pentu on ottanut hyvin lungisti alkuelämänsä. Lupauduimme jäädä miettimään pennun varaamista. Mietimme pari päivää (mies enemmän) ja tulimme siihen lopputulokseen että antaa mennä.

Joten nyt olemme varausmaksun maksettu ja pääsemme kahden viikon päästä katsomaan pentuja uudestaan.

Paljon pyörii ajatuksia päässä: Miten meidän vanhempi koira suhtautuu? Miten poikakoiria kasvatetaan? Millainen se cardican nyt oikein on? Miten mei vanhempi kissa suhtautuu (sairastellut paljon viime syksynä), minkälainen härdelli tulee kun neljäs eläin saapuu, miten niitä pentuja nyt kasvatettii??????? Miljoona kysymystä pyörii päässä ja välillä miettii että apua!

Tässä teille pientä maistiaisia meidän pikkuisesta:

Voi Rölli!

Noniin... täytyy tänekin blogiin nyt taas päivitellä vaikka eipä taida olla paljon päivittämistä. Pentusuunnitelmat ovat edelleen hyvin jäissä. En ole jaksanut asian suhteen paljon stressata. Eläimistä Rölli on vienyt pääosin ajatukset. Kollia kun on jouduttu nyt useaan otteeseen viemään eri eläinlääkäreille. Nyt viikko sitten veimme Espooseen kun Rölli taas kikisteli laatikolla. Nyt oli mukava lekuri vastassa joka ultrasi myös Röllin munuaiset ja kappas siellä se ongelma on pääasiassa lymyillyt. Paljon isoja kiteitä. Eli liottelu jatkuu. Röllistä otettiin pissa ja verinäytteet, annettiin kipu- ja antibioottipiikkiä. Yllätykseksi veriarvoissa maksa-arvot olivat nousseet joten nyt syömme myös siihen vaivaan lääkettä. Niin ja Rölli on tosiaan vasta 4v. Huomenna kontrollikäynti lääkärissä. Rölli on taas tämän illan ollut kivuliaamman oloinen vaikka saa joka päivä kipulääkettä.

Tänään olimme jälleen tokoilemassa ja saimmekin muilta tokokavereiltamme kehuja. Minni toimii kuulemma kuin kone <3 Ihanaa saada hyvää palautetta varsinkin kun ei itse asiaa aina näin näe. Tänään olikin avoliikkeen paikalla olo eli 3min ja nappiin meni sekä spiraaliseuraamista joka oli ihan iisi juttu Minnille. Sitten olikin hakua. Hakuesineet: Tohveli, vanha teipattu kännykkä ja lasten kumisaapas. Jep jep.. Meille kun tuo haku ei muutenkaan ole vahvimpia. Tohveli meni hyvin. Kännykkää Minni ei suostunut edes haistelemaan ja kumisaappaasta innostui mutta kieltätyi hakemasta. Katsoi minua ja saapasta vuorotellen. Ohjaajan mielestä Minni tasan tarkkaa tietää mitä siltä pyydetään mutta yrittää dominoida ja olla hakematta. Kun aloin asiaa miettimään, niin annamme haku asiassa aika usein kotona periksi leikin yhteydessä. Saimme kotiläksyksi pitkäjänteistä haku opettelua eri esineillä. Eli tätä tiedossa siis. Huomenna suunnitelmissa on mennä Minnin kanssa tuonne tielle hieman tekemään jääviä liikkeitä ja kaukokäskyjä. Olen hieman salaa alkanut haaveilemaan josko me Minnin kanssa joskus voitaisiin kilpailla tokossa. Haaveitahan saa aina olla ;)

tokoiluja...

Noniin taas on tokoiltu. Viime viikolla meillä olikin seuraamista (joka sujui meiltä tasaisen varmasti), kaukokäskyjä (joissa seisominen meni kerrankin nappiin!) ja sitten päästinkiin luoksetulossa avoluokan liikkeeseen eli koira huudetaan luokse ja noin puolivälissä pysäytetään ja koira jää seisomaan. Tästä sitten kutsutaan eteen istumaan ja siitä vierellä. Tätä ei oltu Minnin kanssa harjoitultu ja mietin siinä millä käskyllä käskyttäisin. Noh tuli meidän vuoro ja jätin Minnin n 6m päähän. Kutsuin Minniä (joka lähti corgimaiseen tyyliin tuhatta ja sataa) ja huusin kovaa SEIS ja jumankekka se jäi siihen seisomaan. Nappisuoritus ekalla! Tämän jälkeen vkl:na mökillä tämä ei onnistunut täysin täydellisesti. Minni pysähtyy seis sanalla hienosti mutta jää makaamaan. Noh täytyy miettiä millä tämän saisi taas muutettua.

Tänään olikin erilainen tokotunti. Oli rakennettu rata johon kuului mm. estehyppyjä, ruutuun meno, renkaan päällä istuminen, noutokapulan hakemista, pujottelua... Tunti meni ihan tyydyttävästi. Vielä täytyy harjoitella noutokapulassa että Minni malttaisin antaa sen minulle eikä heittää jalkojen juureen. Mutta kyllä nauratti... Heli (kouluttaja) halusi näyttää miten kannattaa houkutella koiraa että se malttaisi olla tiputtamatta kapulaa. Ainoa ongelma oli että kun Heli heitti kapulaa Minni toi sen onnellisesti minulle joka kerta :DD Minnin tokoiluista löytyy täältä kuvia: http://www.susigraf.com/kuvia-tunneilta.html

Pentusuunnitelmat tuntuvat muuttuvan vähän väliä.. Islanninlammaskoira haaveet taidamme kuoputa. Nyt avokki on alkanu ehkä hieman enemmän heltyämään toiseen corgiin, mutta sen olisi oltava ehdottomasti tricci. Noh katsellaan mihin tässä päädytään vai päädytäänkö mihinkään.

Oltiin sitten Minnin ja Sirun kanssa mökkeilemässä vkl:na. Taisivat tykätä aika paljon ;)

Rotu vaihtoon???

Laittelin tuossa kuukausi sitten viestiä kasvattajalle, jonka kanssa olemme olleet tekemisissä jo tammikuusta. Olemme pääasiassa joko s-postin kautta juteltu ja sitten pari kertaa ollaan käyty paikan päällä. Viimeisellä kerralla kasvattaja kovasti kiitteli, kuinka mukavaa on saada meistä heidän koiranpentunsa omistaja (sitten joskus jos/kun niitä syntyy). Jäi siis hyvät mieli. Laittelin 1kk sitten viestiä ja kyselin kuulumisia. Kahteen viikkoon ei vastausta. Laittelin uudestaan viestiä ja nyt taas mennyt 2vk:a eikä mitään.

Kasvattaja on intohimoinen agilityn, tokon ja näyttelyjen harrastaja. Katsoin nyt koirajalostusnetistä ja viimeiset tulokset ovat kesäkuun alkupäiviltä. Onkohan siis jotain vakavampaa sattunut? Laittelen nyt viimeistään huomenna tekstiviestin. Soittaa en kehtaa jos siellä jotain vaskavampaa on ollut.

 Miehen kanssa sitten mietittiin että mitäs sitten jos tämä kasvattaja on pois suljettu. Pettymys on tietenkin iso. Olemme hyvin tykästyneet kasvattajaan ja tulevaan emään ja isään. Islanninlammaskoira kasvattajia ei ole kovin montaa suomessa ja uuden mielittyvän kasvattajan ja yhdistelmän löytäminen on tuskastuttavaa! Ja tietenkin kun koiria ja kasvattajia ei ole kovin paljoa, joutuu varmaan aika pitkään pentua joka tapauksessa odottamaan.

Sitten mietimme että pitäisikö miettiä varavaihtoehto rodulle. Mitä jos hankkisimmekin toisen rodun edsustajan. Ei kuin koirakirja käteen ja selataan: "Liian iso, ei miellytä silmää, liian pieni, liian hoidettava turkki, ei sopiva luonne jne..." Noh yksi rotu löyty jota voisimme miettiä: stabyhoun. Ei mitään muuta ongelmaa kuin että näitä koiria on vielä vähemmän suomessa kuin issikoita. Ei siis päästy puusta kovin pitkälle. Saa nähdä miten tämäkin tarina vielä etenee =)

Meillä onkin nyt hoidossa äitini tiibetinspanieli Siru. Ja ei. Meille ei tule tipsua :D Mutta eiköhän myö tästä parista viikosta selvitä. Rölli se joutu taas eilen päivystykseen. Oli tullut virtsaumpi kun sakka oli tukkinut virtsajohdon. Raukka sitten katetroitiin, huuhdeltiin, kipulääkittiin ja annettiin antibiootit. Rälli joutuu myös olemaan nyt loppeulämän erikoisruokavaliolla. Mutta pääasia että saatiin kissa taas kuntoon.

 Tässä kuvat viime syksyltä kun Siru oli meillä kylässä:

Odottelua...

No niin sitä on laitettu viestiä kasvattajalle ja taas ootellaan. Ja tätä odottamisen tuskaa ei auta ollenkaan se että kaveri laittoi 5 viikon vanhasta islanninlammaskoiran pennusta kuvia! Hän on tosiaan ottamassa kyseistä pentua Punapihlajan kasvattajalta =) http://www.punapihlajan.com/ Tässä linkki jos joku haluaa mennä ihastelemaan niitä vaaveleja.

Mutta tosiaan nyt odotellaan vastausta, että olisiko käynyt niin hyvä tuuri että nartulla olisi alkanut juoksut. Ei sitä uskalla edes ajatella... Parempi vaan keskittyä näihin karvaturilaisiin.

Ja näistä turilaista puheenollen Rölli paralla on pissatulehdus. Meni sitten sunnuntai päivä el.lääk päivystyksessä. Rölli kun sinnikkäästi istui vaan hiekkalaatikolla kikistelemässä. Rölli olikin koko päivän melkein puoleen yöhön asti tarkkailussa ja tiputuksessa. Ultaäänitutkimut, pissanäyte vatsapeitteiden läpi ja verikokeita. Raukalta oli ajeltu karvoja masusta ja kaikista jaloista. Rölli on normaalisti oikea kehruukone, joka ei paljon välitä miten toista retuuttaa. Eläinlääkärissä tämä oli kuitenkin ilmeisesti suuttunut, sillä el.lääk olisi halunnut että Rölli pissaisi siellä. Paperissa jonka saimme jossa oli hoitokertomus, luki; "Rölli mökötti nurkassa, eikä suostunut pissaamaan". Jotenka haimme Röllin sillä ehdolla, että minä valvoisin yön kunnes Rölli pissaisi. Jos pissaa ei tulisi, niin ma takaisin lekuriin. No Rölli oli urheasti pidättänyt ja kun pääsimme autoon, lorotti herra sitten kantokoppaansa tyytyväisenä :D No eipä tarvinnut valvoa =) Antibiootit taitavat tehota ja herra on paljon virkeämpi.

Tälläistä täältä =)